En vain uskonut

Kuka on syyllinen tai syytön, kun parisuhteessa menee huonosti?

Muuttuiko mikään anteeksipyynnön jälkeen? Ainakaan pysyvästi?

Kun parisuhteessa on ongelmia, on helppoa syyttää toista osapuolta. Varsinkin silloin kun toinen pettää, juo liikaa alkoholia tai käyttäytyy jotenkin muuten huonosti. Minä itse jäin tuohon toisen syyttämisen ansaan. Antauduin uhriasemaan ja ajattelin, että jos vain tuo toinen tajuaisi, miten huonosti hän käyttäytyy, anelisi anteeksipyyntöä ja sen jälkeen muuttaisi käytöstä, kaikki muuttuisi hyväksi.

Hän tekikin niin, montakin kertaa, mutta silti mikään ei muuttunut. En silloin tajunnut, että minullakin olisi ollut osuuteni tuon parisuhteen parantamisessa. Koska silloin en nähnyt, enkä ymmärtänyt osuuttani sen ongelmissa.

Entä jos se, mitä tapahtuu, ei ole kenenkään syytä?

En nähnyt omaa osuuttani edes eron tullessa. Mehän erosimme, koska se toinen oli täysi mätämuna, hän oli loukannut minua peruuttamattomasti ja hän oli ainoa syyllinen parisuhteemme päättymiseen. Minun oli vain selvittävä erosta ajan kanssa ja kestettävä myrskyävät tunteet. Näillä ajatuksilla etenin, kunnes elämä erilaisten koulutusten kautta avasi uusia näkökulmia.

Oliko minulla osuutta elämäni tapahtumiin?

Parisuhteen muotoutumiseen ja omaan tapaan hakea rakkautta pääsi parhaiten tutustumaan eroseminaarin ohjaajakoulutuksessa. Siitä saakka olen ollut koukussa nimenomaan omien uskomusten ja ajatusmallien purkamisessa erilaisilla opeilla. Miten vapauttavaa onkaan löytää mallit omasta toiminnasta ja jättää toinen ihminen rauhaan. Hänelläkin on tietenkin oman kasvuympäristönsä tuottamat mallit olemassa, mutta kuka minä olen niitä arvostelemaan vääriksi malleiksi. Jokaisen on uskomuksensa löydettävä itsestään ja jos sen jälkeen haluaa muutosta omaan toimintaansa, itse lähdettävä muutosta hakemaan.

Se, mitä ajattelemme itsestämme ja toiminnastamme, on totta vain, jos uskomme tuota ajatusta. Olkoon se sitten eteenpäin kantava ajatus tai toimintaa estävä ajatus.

Elämän kriisi on uhka ja mahdollisuus

On monia tapoja tehdä muutoksia omaan toimintaansa, jos sellaiseen tuntee tarvetta. Harva on täysin tyytyväinen omaan elämäänsä, koska jokaisessa on tarve kehittyä ja kasvaa. Kriisit antavat mahdollisuuden sukeltaa muutokseen, samalla kun ne ovat uhka elämälle.

Kun uskaltaa pysähtyä, voi helpommin vaihtaa suuntaa.

Siksi kriisi parisuhteessa on hyvä pysähtymisen paikka. Ellei kriisiä tule, kaikella on tapana jatkua ennallaan joko vaikeissa olosuhteissa tai siinä ihan ok –tilassa, jossa uskoo, että elämä voisi olla parempaakin.

Mikä muuttuisi, jos pysähtyisi,  katsoisi peiliin ja kysyisi: mitä minä voisin tehdä, jotta tästä tilanteesta lähtisi paras mahdollinen elämä liikkeelle?

Vähennä uhkaa

Silloin kun elämän kriisissä sydämeen sattuu ja kaikki tuntuu olevan kaaoksessa, kukaan ei halua kuulla kysymystä: mikä on sinun osuutesi tässä? Ensin tarvitsee lohdutusta, tukea ja kuuntelevaa korvaa.

Etsi mahdollisuus

Kun kriisissään pääsee kohtaan, jossa on valmis katsomaan, mitä oikein tapahtui, ei toista syyttämällä pääse kuopasta ylös. Silloin portaat kuopasta pois saa pystytettyä, kun kysyy: mitä minä voisin tehdä toisin?

Omaa ajatusta herättäviä ja toisenlaisia toimintamalleja parisuhdekriisiin tarjoavat:

  1. Suomalainen eroseminaari silloin, kun olet erokipeänä. Voi olla, että eropaperit vielä odottavat laadintaansa, mutta jonkinlainen päätös on jo tehty. Tai erosta on aikaa, mutta se on mielessä häiritsevästi.
  2. Erotako vai ei –valmennus tai verkkokurssi silloin, kun pohtii, mihin suuntaan pitäisi lähteä

Itse en silloin aikanaan pystynyt uskomaan muuhun kuin toisen syyllisyyteen. Nyt kun miettii sitä ajatustaan, tuntuu mahdottomalta, että uskoi siihen, että omat toimintamallit olivat ne täysin oikeat. Sellaiset, joita sen toisenkin olisi pitänyt noudattaa.

Silloin en vain uskonut, että minullakin oli osuuteni siinä parisuhteessa, jonka yhdessä olimme rakentaneet toimimattomaksi.

Pimeyttä tarvitaan, jotta voi nähdä tähdet -Osho

Tarvitsemme kasvua voidaksemme hyvin

Ihmisen suurimpiin tarpeisiin sen jälkeen, kun fyysiset tarpeet on tyydytetty, kuuluu kasvaminen, laajentuminen, uusien asioiden ymmärtäminen.

Mitä kasvu minulle tarkoittaa

Useimmiten tämä tarkoittaa jonkin asian oivaltamista omassa itsessäni. Maailma näyttää minulle sellaiselta kuin minä olen, ei sellaiselta, kuin se oikeasti on. Kun minussa jokin muuttuu, kasvan ja ymmärrykseni laajenee, koko maailma näyttää minulle taas erilaiselta. Vaikka oma kasvuni ja oivallukseni saattavat joskus tuntua kipeiltä katsoa ja ymmärtää, en mistään hinnasta jättäisi omaa kasvuani tekemättä. Kivunkin kanssa koko minun maailmani muuttuu paremmaksi, mielenkiintoisemmaksi ja mahdollisuuksien määrä moninkertaistuu.

Valmentajana toimin tukenasi kasvussasi – jos niin haluat

Silloin kun erokipu on kirpaissut ja sydämesi tuntuu särkyneeltä, voi kasvu olla ihan hullu ajatus. Kuitenkin juuri suurimmat elämänkolhut saavat aikaan isoimmat mahdollisuudet tulevaisuuteen. Ellet eron jälkeen ole vielä löytänyt keinoa jatkaa omaa kasvuasi, lähde kanssani liikkeelle ”Särkyneen sydämen korjaamo” -verkkokurssilla. Yksin ei tarvitse pärjätä

Jos haluat mennä eteenpäin jonkin kriisin jälkeen, mutta vähän vielä jumittaa, pääset jatkamaan pidemmälle ”Jatka matkaasi ehjänä eteenpäin” -verkkokurssilla.

Henkilökohtainen valmennus toimii hyvänä ponnahduslautana ulos omista toimimattomista toimintamalleista ja ajattelun rakenteista. Välimatkamme ei ole esteenä sille, koska voimme pitää valmennussessioita myös puhelimella. Minuun voit ottaa yhteyttä sähköpostilla leena@leenakoivu.fi tai soittamalla 040 760 5112.

Kriisit ovat isoja kasvun paikkoja – vaikka ne ensin tarjoavat pimeyden

Oma kasvuni enemmän omaksi, aidoksi itsekseni on lähtenyt isommin liikkeelle erokokemuksesta. Olen siitä kiitollinen, koska olen päässyt käsittelemään omaa arvottomuuden tunnettani ja sen tuomia toimintamalleja kuin sipulia kuorien. Jos olisin jäänyt aikanaan parisuhteeseen, enkä lähtenyt tälle matkalle, syyttäisin varmaan exääni kaikesta, mitä itse en aikanaan kyennyt saamaan aikaan oman pahan oloni parantamisessa.

Ero tai jokin muu elämän kriisi voi olla ponnahduslauta parempaan elämään ja enemmän itseksi kasvamiseen. Jonkin verran vaivaa se vaatii, mutta palkinto on elämän suuruinen.

Minulle se toimi niin. Mitä sinulle on tapahtunut omassa elämän kriisissäsi? Mitä olet oppinut itsestäsi, mitä olet ymmärtänyt tai mitä ehkä haluaisit muuttaa itsessäsi, toiminnassasi tai maailmassasi?

Sinä tiedät itsekin

Ja tottakai pääset eteenpäin omalla avulla, kunhan olet utelias ja uskallat esittää itsellesi kysymyksiä niissäkin kohdissa, jolloin ajattelet tekeväsi oikeita valintoja. Silloin kun pimeys tuntuu synkimmältä, valo on jo taivaanrannassa. Tutki, vievätkö valintasi valoa kohden.

Tässä on vinkiksi sinulle hyviä kysymyksiä: Miksi valitsen näin? Miltä tuntuisi, jos tekisin toisenlaisia valintoja? Voisinko ajatella toisella tavalla? Miten silloin ajattelisin, millaisen tunteen se herättäisi ja miten se tunne ohjaisi minua toiminnassani?

Anna valosi loistaa maailmalle! Jotta valo tulee näkyväksi, siihen tarvitaan tietty määrä pimeyttä.

Leena

PS. Pohjois-Haagassa alkaa Suomalainen eroseminaari 14.1.2020 tiistaisin. Lisää siitä voit lukea tästä.